lauantai 30. kesäkuuta 2012

Ryhmätottelevaisuutta?



"Hei senkin pitkäkoipi, odota!"
"Nonnih! Katos tätä, eiks me paremmin, hä?"

"Piiloooon, se kattoo tänne! "
...ja lopuksi pussaillaan :=P

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Juhannusaaton tunnelmia

Jo aamusta 8 aikoihin alkoi kuulua koiramökkiin asennetusta itkuhälyttimestä Mairen puhinaa ja puuhastelua pentulaatikossa. Kävin herättämässä Ilkan kätilöintipuuhiin ja menin vielä hetkeksi pikkutyttöjen kanssa pehkuihin. Ilkka halusi hoidella Mairen penikoinnin itsekseen ja mikäpäs siinä, rutiinilla se sujuu jo Ilkaltakin. Samalla Ilkalle tarjoutui oiva tilaisuus syventää suhdetta Mairen kanssa. Outoako? Voi jonkun mielestä olla, mutta kaikki jotka ovat koiransa penikoinnissa olleet läsnä tuntevat yhteyden (tai sitten ovat ulkona kuin kuoriämpärit) Synnytys oli jo selvästi alkanut, mutta samalla kun seurasi koiraa, ennätti Ilkka vielä pestä pentutilan. Se oli nimittäin vielä tekemättä, sen verran kiirus tuli rakentamisten kanssa.

Alla kuvineen Juhannusaaton muut tapahtumat. Tai joku kuva jäi puuttumaan, samsunki taitaa vedellä viimeisiään, eikä kuvia saanut puhelimesta enää koneelle, eikä edes poistettua sieltä. Aika ostaa uusi? Kamera sentään pelittää ja puhelinkin vielä soi :=D

Musta-Maija urakoi tasaiseen tahtiin koko päivän. Tuloksena syntyi Jenidon H-pentue, 4 narttua ja 5 urosta.  Väritykseltään kaikki näyttäisivät olevan mustia (jihhuu!) Saan kai vähän tuulettaa, kun kerrankin näyttäisi tulevan just sitä mitä tilaa :=D Joissakin fanaatikkopiireissä ollaan sitä mieltä, että kasvattaja ei saa kiinnittää huomiota ulkonäköseikkoihin, mutta täyttä puppuahan se on. Ja  i d i o o t t i m a i s t a. Kyllä koiran täytyy näyttää hyvältä, elinvoimaiselta ja terveeltä. Ja tietysti hyvin hoidetulta. Makuasiat ovat sitten erikseen, kuka pitää mitäkin hyvännäköisenä. Toinen tykkää äidistä ja toinen äidin tyttärestä! Mutta käykääpäs katsomassa katsomassa Jenidon Esmeraldan ominaisuusarviointia, hyvää tavoitellaan ja priimaa pukkaa :=) Hyvä Eero ja Esmeralda!







































Päivän kääntyessä illaksi lähtivät saunatontut töihin ja pian nousi saunan piipusta valkoinen haiku Juhannusaaton pilvettömälle taivaalle.
































Lasten kanssa käytiin pikkuisella päiväkävelyllä Koppelintiellä. (Siellä on muuten nyt tullut myyntiin aivan ihana talo, tämän olisin halunnut itselleni, mutta eihän se tietysti silloin ollut kaupan kun taloa haettiin). Mukaan tarttui pientareelle levinneitä kauniita iiriksen alkuja ja tietysti juhannuskukat maljakkoon. Naapurin Tuula vielä huikkasi hakemaan raparperia ja niistä leivottiin lasten kanssa juhannuspiirakka. Hannu ja Maisa kuorivat herkut ja Maisa teki vielä kermavaahdotkin valmiin piirakan kruunuksi. Nam! Lapset olisivat halunneet kutsua naapurinväen vieraineen tätä herkkua nauttimaan, mutta koska Musta-Maija juuri synnytti pentujaan, niin eipä se nyt sitten käynyt. Ensi juhannuksena? :=)














Tulta nähtiin vain ulkosaunan uunissa. Kokon tekeminen kotipihalle ei tuntunut tarpeelliselta, saati järkevältä. Sauna antoi makeat löylyt kuten aina :=) Mummu toi vielä tullessaan kunnon vihdat, joiden tuoksu jäi saunojien iholle. Saunassa tuoksui kilpaa kiukaalla tirisevät makkarat ja koivu.
Löylyjen jälkeen pikkutytöt olivatkin valmista kauraa iskän kanssa unten maille. Me muut vetäisimme pitkähihaiset ja -lahkeiset ylle ja lähdimme narraamaan juhannuskalat vielä päivän päätteeksi. Antoi Aimo Ahventaan, kotiin tultiin kolmen ahvenen kanssa :=D

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannustrivia!

Etsi kuvasta 7 yhtäläisyyttä!

Perinteisesti juhannukseen kuuluu kaikenlaiset tehtävät. Tässä teille yksi joukon jatkoksi. Kuva on jo vähän vanhahko, mutta tältä vuodelta kuitenkin ja kuvattu lähempänä juhannusta kuin joulua :=)  Haaveilun kohteena kennelin uudet koiratilat, joista pieni alku jo näkyvissä. Kuvan laatu on vähän sumuinen, kun jouduin kuvaamaan (likaisen?) ikkunan läpi, jottei lumous rikkoutuisi :=D

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Valloittavat voikukat




































Kaikki pellot, pientareet ja ainakin meidän pihamaa ovat pullollaan valtavia keltaisia voikukkia. Kukat suorastaan imevät lapsia puoleensa ja niitä on kerätty innolla! Ja haisteltu...ja maisteltu. Onneksi ovat vaarattomia ja ihan miellyttävän tuoksuisiakin :=) Tuoksusta tuli mieleen. Keväällä ostin tuosta meijän ossuuskaupasta (jonka muuten remontoivat pilalle, argh!) niin, ostin siis paikallista hunajaa, kerätty tuossa parin kilometrin päässä Virkkulassa, Hunaja oli mietoa, miellyttävän makuista, ei lainkaan sellaista kitkerän makeaa, kuten tuontihunajat ja se tuoksu, se oli tismalleen sama kuin noissa ihanissa keltaisissa voikukissa nyt! Kokeilkaapa muutkin paikallista hunajaa. Oli aika jännä kokemus oikeasti haistaa oman pihan kesäiset tuoksut purkista :=))

Pakko kyllä valittaa tuosta meijän ossuuskaupasta. Olen koko kevään joutunut olosuhteiden pakosta asioimaan siellä. Kauppa on aivan toivottoman ahdas. Hedelmä- ja vihannestiskit on sijoitettu tiukkaan paikkaan kaupan sisääntuloaukkoon. Siinäpä sitten yrität pyöriä ja pakata hedelmiä kun väkeä lappaa edestä, takaa ja sivuilta ja  kärryt ovat tiellä panit ne mihin  vaan.  Ja muutenkin jotenkin ällöä, kun kaikki ohikulkijat hinkkaavat noihin tiskeihin "makkaroitansa" kun eivät muuten ohi mahdu. Yöks. Tai sama toisinpäin, yritäpä mennä peremmälle kaupassa, kun hevi-tiskin ympäristö on miinoitettu kärryillä ja asiakkailla. Ja tämä on se kaupan tilavin osa, kele! Eteneminen kaupassa alkaa ahdistaa aika nopeasti ja jotenkin ruoat ovat niin epäloogisessa järjestyksessä, että aina jää jotain puuttumaan ja ahtaissa hyllyväleissä joutuu surffaamaan vastakarvaan saadakseen kaikki ostokset kasaan. Maitokaapin edessä ei voi olla kuin yksi asiakas kerrallaan (ilman kärryä) jos siihen vielä otat kärryn mukaan, niin liikenne seisoo koko käytävän matkalta. Ihan perällä kaupassa olisi tilaa, sinne yritän toisinaan paeta, kun ahtaus käy hermoille, mutta nykyään sekin on täytetty lavoilla joissa on hyllyihin menevää tavaraa odottamassa purkua. Siihen viereen kun vielä on asettunut pari myyjätärtä sipisemään työpaikalla tapahtuneita töiden tekemättömyyksiä ja työtovereiden edesottamuksia, niin yritäpä prrrrkele mennä ohi potkaisematta! Ja taustamusiikkina ossuuskaupan oma biisi:  "ping-pong, kassalla tarvitaan apua". Voi äitienpäivä, että on yhdessä kaupassa paljon avuttomia kassoja (?) Varmaan henkilökunnalla soi kotonakin korvissa nuo ping-pongit. Ah ja meinasi vielä unohtua. Ettei kaupasta poistuminen vain olisi liian miellyttävää, niin kassalle menevä käytävähän on sitten tukittu kaljalavoilla niiiiin ahtaaksi, että ostoskärryt hinkkaavat toiselta puolelta sipsihyllyyn ja toiselta puolelta kaljoihin. Kun lopulta pulpahdan kassan eteen, on hermot jo niin kiristettynä, ettei kannattaisi enää paljon ping-pongeja soitella, mutta meikäläisen kohdalla se soitetaan aina...Taas tulee tuo viiden lapsen äiti, KASSALLA TARVITAAN APUA!?!!

Niin, että miksen käy muissa kaupoissa, onhan noita? No on. K-Haminahan on vielä ahtaampi ja Valtsun valikoimat rempattiin lähinnä sinkkujen tarpeisiin sopivaksi, meidän perusostokset ei mahdu edes niiden ostoskärryihin. Pitäis olla kahdet kärryt tai tehdä kaksi kierrosta per reissu. Lidl on paras :=)) ja positiivista tässä on, että Maijapa on jo niin iso, että Lidlin reissut Haukiputaalle alkavat jo sujua. Ja siellä ei kassat tarvitse apua ja käytävillä mahtuu vaikka kolme eukkoa rinnakkain! Ruoka on hyvää, tuoretta ja sitä on riittävästi :=)) Lidl Iihinkin, pliis! Ja siellä ei ole noita bonushöpötyksiäkään, ah. Kiitokset vaan sinne Deutshlandiin tästäkin.

Luin tässä vastikään blogikirjoittamisen säännöistä: Puhu vain yhdestä, korkeintaan kahdesta asiasta kerrallaan :=) Alunperin ajattelin puhua vain kukista ja lapsista ja koirista ja kukista. Vaan lähti käsistä :=D Mutta katsokaahan kuvat. Koiratkin ihastuivat voikukkiin. Pikku corgin pentukin söi kukkia niin, että keltaiset höytyvät pöllysivät suupielistä. Paavo kyllä laiduntaa ihan tuota vihreetä vaan. Aina. Pentuja tuloa odotellaan jo kovasti. Uudet pentutilat ovat jo valmiina ja koirien uudet tarhatkin jo hyvässä vaiheessa. Laitan niistäkin jossain välissä kuvia.





perjantai 1. kesäkuuta 2012

Pötkylä, töppöjalka, rupelikorva, härvelikorva...

tuli taloon :=) Hyvät hyssykät millainen koira! Paljon olen juttuja kuullut ja corgeja nähnyt. -Ja ihan varmasti jutut uskonutkin, mutta siitä huolimatta, tämän koiran olemusta ja luonnetta ei voi kuvailla, se t ä y t y y kokea! Jotain koirasta kertovat kuvat. Huomioikaa kuvattavan Asenne ja Asento ja se, että pentu on j u u r i tullut taloon! Lapset ovat vuorotellen nukkuneet pennun kanssa kodinhoitohuoneen lattialla, jotta se leimautuisi meihin tiiviisti. Paavon seurakin olisi ollut tarjolla. Pentua n. 10 kertaa suurempi touhottajatäti olisi ilomielin pentua hoitanut, mutta hoidelkoon sitten tuonnempana.

Kuvia varmaan haluatte nähdä? Ihku se on ja hassu  :=D Odotan vaan sitä päivää, kun päästään kunnolla toimeen.

















Niin ja pentuja on tulossa taloon lisääkin. Maire on pyöreä kuin maapallo, Paavon ympärysmittaa vielä vähän seuraillaan, mutta toivoa vielä on.