Hakusessa koti!

Jummi ja Jammi vauhdissa. Jammi (July) jää kotiin rälläämään, mutta vauhdikas sisarensa Jummy etsii huumorintajuista kotia ;=) Tämän kaverin kanssa ei pääse vaipumaan synkkyyteen :-D

Pennunhoitaja

Kisses

Pienestä pitäen opetellaan olemaan leikkuulaudan alla.

Halinalleja kumpikin

Ladyyyys and Gentleman!

Ohessa Paavo-Anteron uudenvuodenpuhe. Ilman puhetta. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Kattokaa mummelin ilmeitä. Noin se onnistuu mut aina jekuttaa nauramaan ja sen jälkeen sitten pistää ranttaliksi. Kulkee ovista sisään ja ulos. Ryövää ruoat kaapeista ja pöydiltä (käsistä puhumattakaan). Ulvoo kuin susi perään kun lähdet toisten kanssa lenkille. Ei anna leikata kynsiä taistelematta. Inhoaa suihkua ja ui kuin perämoottori pintavedessä. Jos menet itse sen kanssa uimaan, se pelastaa sinua vedestä lakkaamatta. Sisällä kalustaa kämpän hetkessä uusiksi. Ja menee vaikka seinästä läpi, jos palkkiona on ruokaa. Rämpyttää, paukuttaa hännällä ja ottaa jengaa kuin formula-auto. Mahdoton, hermostuttava, rakas ja ihana! Kuka kloonaisi Paavon?

Heipä hei taas kaikille!

Ihanaa keskitalven aikaa täällä elellään. Pakkasta on ollut mukavasti jo parisen viikkoa ja luntakin maassa sen verran, ettei nurmikot aivan läpi paista. Lunta on kovasti toivottu, mutta aina ne myräkät vaan tuntuvat menevän ohi meistä.  No, vielä on talvea jäljellä, tänne vaan sitä lunta!

Joulu tuli ja meni, onneksi ollaan jo täällä palautumisen puolella :=) Tänään poltettiin pakkauspahvit ja -paperit pihalla. Ja päälle tehtiin Tanelin kanssa savumerkkejä. Tulen päälle nakataan kerros tuoreita kuusen oksia, hetken päästä nousee mahtava savupatsas ja tienoo peittyy tuoksuvaan valkoiseen höyryyn.

Maija

Kerttu ja vauvat

Kerttu ja vauvat

Maija & Nallukka

Savumerkkejä tulossa

Lumi on jo peittänyt...

                                                                                                                                            

Sinisessä hetkessä ikuistetut kaverukset Laku ja Nano

"Ettu-Maija" ilman Maijaa :)

Kerttu sanoo aina minun puhelimen taustakuvaa ettumaijaksi, koska kuvassa tytöt istuvat yhdessä uima-altaassa. Ettu siis yllä yssikseen.

Ihana, odotettu syksy antimineen on saapunut! Harmittavasti paras marjastusaika meni pakkotyössä terveyskeskuksessa ja marjat  täytyi jättää metsään. Mummu kuitenkin on paikannut tilannetta poimimalla viinimarjoja. Tänään saatiin ennen näkemätöntä herkkua, itse kasvatettua tuoretta pinaattia. Martan kanssa ripsuteltiin lehdet irti ryöpättiin ja pantiin pakasteeseen. Ja tietty heti keitettiin älyttömän herkullinen pinaattikeitto. Nam! Jospa tässä sienimetsään päästäis. Odotellaan tuon syysflunssan ohimenoa ja sit metsään, hop.

Pennut lähtivät ympäri maan uusiin koteihin. Ihan pohjoisin Lappi taisi jäädä ilman Jenidon-edustusta. Yksi uroksista tulee valvomaan maamme itäpuolen rajoja. Muilla pentusilla on vähemmän totiset, mutta yhtä tärkeät tehtävät edessä. Kovasti ihastusta ja hyvää palautetta on jo ennättänyt tulla. Onnea matkaan, terveyttä ja pitkää ikää kaikille!

Sekalainen lauma rilluttelee

Toisinaan on päiviä, että tuntuu ettei mitään saa onnistumaan. Kaikkea on paljon ja liian paljon. Tuntuu kuin tervassa kävelisi, kun mistään ei tule valmista. M u t t a enimmäkseen kaikki sujuu kuin tanssi :=)) Tänään oli juuri sellainen päivä ja siitä alla kuvia.

Martan 10-vuotissynttäreitä juhlittiin tänään. Tai siis Martta juhli kavereidensa kanssa :=) Poikkeuksellisesti lupasin kutsua kaikki luokan tytöt, vaikka taas oli talossa koiranpentuja, niin kuin joka kesä Martan synttäreiden aikaan. Hienosti kuitenkin sujui, tytöt ovat jo niin isoja, ettei tarvitse huolehtia.
Kemujen päätyttyä sain päähäni alkaa ulkoiluttamaan pentuja oikein kunnolla. Mairen pennuista puolet pääsi Paavon pentujen kanssa pihamaalle syömään ja sen jälkeen Paavon hellään huomaan. Kun joukkoon liittyi vielä corgin pentu ja kaksi pientä ihmislasta oli tilanne jotenkin epätodellinen. Voiko näin täydellistä emoa ollakaan? Paavo on todellinen supermamma, joka hoitaisi kaikki pienet pentuset ja emännänkin pentuja sen mitä osaa. Lempeästi Paavo pyöritteli Mairenkin pennut ja nuoli ne puhtaaksi, sen jälkeen sitten pääsivät tissille syömään. Corgikin yritti,  mutta sen Paavo pukkasi pois, vierestä sai kuitenkin katsella. Taitaa olla jo liian iso tissille tuommoinen 14-viikkoinen ;=)


Toettuani vähän laitoin naapurin Tuulalle viestin ja Tuula tarjoutui tulemaan kuvaamaan koiruuksia. Siinä sitten yhdessä ihmeteltiin :=) Tuulalla oli toinenkin kamera, jolla Martta sai napsia kuvia. Melkein kaikki nyt lisätyt kuvat ovatkin Martan ottamia, vain pari kuvaa on vanhempia ja ne erottuvat kyllä.


Paavon isän isästä oli aikoinaan iso juttu sakemannilehdessä otsikolla "Kuka kloonaisi Santun" En ikinä unohda sitä, niin suuren vaikutuksen se juttu minuun teki. Siitä alkoi sinnikäs etsiminen, halusin Santun pennun ja sainkin Paavon emän Tintan. Nyt tässä sitten mietin, että kukahan kloonaisi Paavon, sillä toista tuollaista ei taida tulla?


Mutta katselkaahan pentusten kuvia ja vähän muitakin. Isommat, toosi pörröiset pennut ovat I-pentuja eli Paavon ja Hurickin poikia ja mustat tirriäiset ovat H-pentuja Donnan ja Eicon pentuja...ja sit se corgin...rrkele :=) EEi ku ihku sekin on!

Nanuliini