PAljon on vettä virrannut...hiekkaa valunut tiimalasissa...ja perään pienellä kaikki muutkin kliseet jotka ilmaisevat ajan kulumista. Talven selkä on taittunut, taakse jäi julmetun flunssainen joulukuu ja tautinen tammikuu. Talvi on minun lempivuodenaikani ja talvella pitää ulkoilla paaaaljon, ladata akkuja nukkumalla ihanassa pimeydessä, niin ja lunta, lunta pitää tulla paljon ja mielellään joka päivä että saa kolata pihaa ja rakennella lumesta kaikkea mukavaa hiki päässä, selässä ja...no selässä ;=)
Mutta tänä talvena ollaan oltu sellaisen kulkutautikavalkadin kourissa, etten voi väittää tehneeni mitään noista yllämainituista huvituksista. Homma menee nimittäin niin, että kun viisihenkisessä perheessä sairastetaan vuorotellen ja tauteja tulee pari-kolme peräkkäin, se nielaisee nopsaan kalenterista heti monta viikkoa. Ja senhän tietää missä se tuntuu -nupissa tietty!
Yyyyh, ja nyt kun on ollut niin i h a n a talvikin mukavia pikkupakkasia ja luntakin on saatu. Kyllä siinä olisi voinut ajella koiravaljakolla ja tehdä pitkiä umpihankilenkkejä koirien kanssa ja vaikka mitä muuta, mutta huoh, haaveeksi jäi :(
Korvikkeeksi iloa on yritetty ottaa irti touhuamalla sisällä. Koirien kanssa on pelailtu sisällä ja omalla pihalla. Sisätouhuissa ei onneksi ole koskaan tylsää silloin kun mukana säheltää ihanainen HARMI! Tällä koiralla sitä riittää mielikuvitusta ja kujeita vaikka muille jakaa. Tuhoja se ei koskaan tee, eikä ole tehnyt, mutta jos jostakin koirasta voi sanoa että se on älykäs, niin Harmi on juuri sitä. Tai no..ei sen kaikki tekemiset aina niiiin viisaita ole :=))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti