Wappu

Aattoaamuna paistoi aurinko niin kuin oli luvattu. Pikkuisen kolea tuuli puhalteli mereltä, mutta kyllä se vielä tahan aikaan vuodesta kuuluu kuvioihin. Päätettiin lähteä vappuhulinoita katsomaan torille pyöräillen koko sakki. Hannekselle pidettiin pikakurssi kuinka ajetaan ilman apurattaita ja eikun menoksi.

Matka taittui mukisematta, kyllä pyöräily on kivaa. Silloilla pysähdyttiin seuraamaan jäälauttojen lipumista ja heiteltiin muutamat kivet ja kepit. Haminassa ennätettiin nähdä vappumarssin hännät ja muutamia kavereita morjestettiin ohimennen. Järkällä käytiin nauttimassa simat ja munkit ja jälkiruoaksi syötiin entisen kenkäkaupan kulmilla jäätelöt. Nam..

Virtausta

Lapsilla oli kyllä mukavaa. Kaikilla pikku silloilla pysähdyttiin ja käytiin aistimassa tulvan tuomia elämyksiä. Meillä vanhemmilla asteen verran selkäpiitä karmi kun piti pitää lauma kasassa ja estää tippumasta jokeen. Hannes etenkin meni kuin päätön kana kohti rantaa ja tuntui että se tippuu kaiteen välistä koska tahansa. Huh! Mukavaa silti oli. Kyllä se vaan niin on että ei taida mikään peli vetää vertoja sille kun pääsee oikein kunnolla paiskomaan kiviä veteen. Onneksi. Molskis!

Jääpato

Muhkea jääpato oli muodostunut Kärppäsuontien sillan alapuolelle, vakiopaikalle. Jos ei tässä kohtaa ole jääpatoa, niin sitten ei ole missään. Tätä sumaa oli ryhdytty jo purkamaan kaivinkoneella. Sillan läheisyydessä on nimittäin taloja jotka ovat melkoisen lähellä vesirajaa ja sumat on pakko aukoa, etteivät talot kastu. Lapsille tämä oli jännä paikka. Muhkeita jäitä oli nosteltu rannalle ja niistäkin huokui mehevä jäinen tuoksu.

Tulvii yli!

Joet. :=)) Siis joet tulvii näihin aikoihin. Ja minusta se on kaunista katseltavaa. Aivan niin kuin tuomenkukat, kestää vain hetken ja sitten se on ohi.

Tulva tuoksuu kylmälle, raikkaalle metsälle tai suolle, riippuen ihan siitä minkä joen äärellä olet. Tämä joki on Vaaraoja ja tämän tuoksu oli jäisen raikas suo. Alemman kuvan tulvakuva on Olhavan joesta. Vesi ylettyi tien laitaan saakka nyt. Normaalisti joki on vetäytyneenä niin kauas uomaansa ettei sitä tältä paikalta näy
laisinkaan. Lähistöllä sijaitseva talo oli jäänyt jo tulvaveden vangiksi ja lapsia se ihmetytti suuresti. Miten nuo ihmiset nyt pärjäävät kun eivät pääse edes postilaatikolle? Taas sai vääntää aivonsa aivan solmuun että sai laadittua tulvinnasta ymmärrettävän kuvauksen ;=)

Onneksi satuttiin kerrankin oikeaan aikaan liikkeelle. Nyt tuntuu oikein kunnolla keväältä kun on tulvakin nähty. Jospa se ennustaisi mukavaa kesää, sopivasti lämpöä ilman hulluja helteitä.