Tintta ikkunassa

Tintalla on tehtävä. Se vartioi pentua, että se ei tee tyhmyyksiä, opettaa sille sisäsiisteyttä ja pihan vartiointia. Pentu ei aina ole niin ylen tykästynyt Tintan komentoon, mutta minkäs teet kun vastassa aina hampaat ja Tintan jyhkeä olemus:=)

Harmin kuukkeli

Explosiva varor!

Hyvää huomenta kaikille tänne eksyville tasapuolisesti! :=)

Aamuviiden herätykset on nyt lusittu, jihhuu! Nyt alkaa taas elämä helpottaa ja toivottavasti ehtii tännekin taas paremmin. Ja mikä tärkeintä, pääsee taas kunnolla lenkkeilemään ja treenaamaan koirien kanssa. Uusi koulutuskenttä on entistä ehompi ja vaikka ei alustaltaan ihan niin hyvä olekaan niin sijainti ja koko korvaavat kaiken. Tässä kohtaa siis koolla o n merkitystä :=)

Paavon ja Jyryn pennuista jäi kotiin kasvamaan yksi urospentu. Pentu sai kutsumanimekseen Mörkö (eikä ole muuten lasten keksimä nimi). Mörkö on tumma kuten äitinsä, sillä on valtavat korvat ja hieman vaaleat silmät ja mitä luultavimmin siitä tulee pikkuisen häijyn näköinen isona, siksi nimi. Häijy se ei kuitenkaan ole, vaan varsin ihmisystävällinen ja seurankipeä tyyppi. Saalisvietti on voimakas jo nyt ja se ampaisee sata lasissa kaiken liikkuvan perään ja junttaa kiinni. Koko pentueesta vaikuttaisi tulevan luonneominaisuuksiltaan parasta A-ryhmää. Palautteiden perusteella kaikki ovat rohkeita, leikkisiä ja "älykkäitä" pentuja.

Mörön veljiä ovat Jörö ja Mosku sekä Dunkel jonka lempparia en muista. Mosku seikkailee myös netissä Laran blogissa: http://larahundens.blogspot.com/2008/10/moskun-horror-ilta.html. Se on meikäläisen suosikkiblogi :=)

-t-

Kuvassa Jenidon Dankbar, intiaaniksi "Nukkuu Ruoka Suussa".

Hyvästi jää ystävä kallis!

Comeback Mandi 12.3.2003-18.10.2008

Mandi muutti meiltä parivuotiaana naapuriin aluksi vain "lainaan" seuraksi ja turvaksi. Tunne kuitenkin syttyi molemmin puolin ja Mandista tuli pysyvästi Annikan koira.

Annikalla ja Mandilla synkkasi aina ja molemmat taisivat lukea toisiaan kuin avointa kirjaa :=) Mandilla oli laaja kirjo kaikenlaisia kikkoja millä pääsi menemään siitä mistä aita on matalin...tai ainakin siitä mistä häntä i t s e ä ä n milloinkin sattui huvittamaan. Lukemattomia kertoja istuimme neuvottomina treenien jälkeen kentän laidalla.Mandi oli jälleen "yllättänyt" meidät ja tehnyt aivan toisin kuin mitä olimme kuvitelleet. Muutaman vuoden taaperruksen ja opettelun jälkeen lopussa kiitos seisoi. Mandin tottelevaisuus oli kaunista, sujuvaa ja vietikästä. Upeaa kerrassaan.


Mandi menehtyi yllättäen nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen. Kun sairaus havaittiin oli käytettävissä vain yksi keino, antaa kaverin lähteä parempaan paikkaan. Nyt on Mamalla hyvä olla.

Hyvästi jää rakas ystävä, hyvästi jää. Sinua emme unohda koskaan.

Huomaatteko, mitä pohjatonta onnea ja sielujen sinfoniaa. Mandi in LOVE :=)
Ja HUOM, istumme siis kehän laidalla nurtsilla, edessä juoksee kehän täydeltä koiria ja handlereita ja takana kiehuu ja kiertää avustajien joukko. Kuvaa katsoessa ei voi kuvitella millainen sirkus ympärillä pyörii.

Muistelun aika

Vietimme leppoisaa kesälomaa koirien kanssa sakemannien päänäyttelyssä Tampereella. Allekirjoittanut oli mukana koirahoitajana ja handlerina :=) Porukan onnellisin kuitenkin kuvassa yllä. Mandi-mama pääsi kerrankin mukaan tyttöjen reissulle näyttelyyn, mutta saikin olla kehän ulkopuolella ja nauttia lämmöstä ja läheisyydestä. Ohi kulki vaikka minkälaista remmiräyhääjää, mutta Mandi ei korvaansa lotkauttanut köllötellessään Annikan sylissä.

Että jaksaa nukuttaa...

ei väsytä, vaan nukuttaa. Silmissä siintää oma sänky kullan kallis ja makoisat unet. Kiduttavana on vielä yksi tunti ja yhdeksän minuuttia -siis 69 minuuttia. Etttä mua jaksaa nukuttaa...Kyllä vaan sitten nukunkin niin etten nouse kuin iltapäivällä, on nimittäin tapaaminen katsastusmiehen kanssa. Kävin siellä jo tänään, mutta halusi tavata minut vielä huomennakin -siis tänään. Nooh, kattoos nyt jaksanko sittenkään herätä vai NUKUNKO, huoh. Mielessä pyörii vain uni, nukkuminen, unta palloon, untenmaille, höyhensaarille, tutimaan, paapaamaan, OMAAN KOTIIN NUKKUMAAN!

Kroooooh!